Elokuvan kesto: 80 min.
Ikäraja: 7
Kieli: suomi
Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Ville Suhonen
Kuvaaja: Marita Hällfors, Juice Huhtala
Leikkaus: Antti Tuomikoski
Musiikki: Laura Naukkarinen
Äänisuunnittelu: Pietari Koskinen
Näyttelijät:
Joonas Saartamo
Elena Leeve
Vilma Melasniemi
Olavi Uusivirta
Lauri Tilkanen
Hannu-Pekka Björkman
Taisto Oksanen
Olli Uosukainen
Niklas Wancke

Kotisivut:
https://www.facebook.com/Ikuiseenrauhaan

Arndt Pekurisen (1905-1941) elämä oli lyhyt, mutta vaikutukset huomattavat. Hän eli kuten puhui, väkivallattomuuden, aseistakieltäytymisen ja rauhan puolesta ehdoitta. Hänen johdonmukaisen pasifsminsa seurauksena syntyi Lex Pekurinen nimellä tunnettu siviilipalveluslaki Suomessa vuonna 1931.

Laki oli voimassa kuitenkin vain rauhan aikana, ja kun sota syttyi, joutui Pekurinen jälleen ristiriitoihin valtion ja armeijan kanssa. Hänet teloitettiin rintamalla joulukuussa 1941, kun hän kieltäytyi pukemasta sotilasasua ja lähtemästä joukkojen mukana etulinjoille.

Elokuva on pohjimmiltaan yksilötarina, jossa näkökulma on vahvasti Pekurisen vaimon Aleksandran kertojanäänellä, joka perustuu autenttisiin haastatteluihin 1980-luvulla. Samaan aikaan kun Pekurinen oli järkkymätön taistelussaan aatteen puolesta, häntä kalvoi tietoisuus perheensä tuskasta.

Yksilötarinan rinnalla elokuvassa kulkee näkökulma myös suomalaiseen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen ja aseistakieltäytyjiin. Eri puolilla Eurooppaa älymystön ja sivistyneistön piirissä propagoitiin aseidenriisunnan ja rauhan puolesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Leo Tolstoin viitoittamalla tiellä lähtivät julistamaan Henri Barbusse, Albert Einstein, Romain Rolland, Bertrand Russell ja monet muut. He antoivat julkisesti tukensa myös Pekurisen tavoitteille ja lähettivät kirjelmiä Suomen hallitukselle Pekurisen vankeustuomioiden johdosta.

Pekurinen oli näkyvä sodanvastustaja, mutta hallitus onnistui omalla linjallaan vaientamaan kansainvälisen rauhanliikkeen näkyvyyden ja julkilausumat. Sodanvastustajien vastapoolina oli nationalististen aatteiden taakse verhoutuva militaristinen uho, joka näkyi Suomessakin lehdistössä, kirjallisuudessa, elokuvissa, kouluissa sekä tietysti armeijassa.

Elokuva on universaali ja ajaton kertomus mielipiteidensä vuoksi vainotuista ihmisistä.