Dokumenttikillan kannanotto koskien AVEKin rahoitusta

VASTAANOTTAJAT:

Kulttuuri- ja urheiluministeri Antti Kurvinen
Erityisavustaja Eeva Kärkkäinen
Erityisavustaja Tuomo Puumala

Ylijohtaja Riitta Kaivosoja          
Johtaja Minna Karvonen
Johtaja Jorma Waldén
OKM kirjaamo
Kulttuuriasiainneuvos Petra Havu
Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä

Valtiovarainministeri Annika Saarikko
Erityisavustaja Tuomas Vanhanen
Erityisavustaja Ann-Mari Kemell
Erityisavustaja Silja Silvasti
VM kirjaamo

Eduskunnan sivistysvaliokunta
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko

Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Erityisavustaja Antti Siika-aho
Erityisavustaja Jenny Hasu
Erityisavustaja Teppo Säkkinen

Hyvät vastaanottajat,

Dokumenttikilta ry on dokumenttielokuvantekijöiden järjestö, jolla on noin 300 jäsentä. Yhdistys ja sen jäsenet ovat seuranneet huolestuneena tapahtumien kulkua, jossa Valtiovarainministeriö on päätynyt esittämään leikkausta yksityisen kopioinnin hyvitykseen.

Pääosa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin varoista tulee yksityisen kopioinnin hyvityksestä, jonka taso päätetään valtion budjetissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt hyvityksen tason pitämistä ennallaan suhteessa edellisvuosiin. Kuitenkin 13.8. julkistetussa Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa yksityisen kopioinnin hyvityksen tasoa ehdotettiin leikattavan 36 prosentilla 11 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon, minkä arvioitu vaikutus tukivaroihin, jonka AVEK voi jakaa tekijöille eteenpäin, on liki puolet nykytasoon verrattuna.

Dokumenttikilta toivoo hallituksen huomaavan, että leikkauksella valtio ei saavuta säästöjä, vaan hukkaa mahdollisuuksia, ja palauttaa tukivarat budjettiriihessä OKM:n alkuperäisen esityksen mukaiseksi.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi hyvitysjärjestelmän uudistaminen lähivuosina. Tuemme AVEKin esittämää kantaa, että yksityisen hyvityksen tason tulisi pysyä 11 miljoonan tasossa, kunnes yksityisen kopioinnin järjestelmä on uudistettu, sillä AVEKin jakamalle tuelle tarvitaan jatkuvuutta.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen kokonaissummasta on jaettu AVEKin kautta av-alalle vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa. Isossa mittakaavassa summa on pieni, mutta sillä luodaan merkittäviä vaikutuksia.

Tukivaroilla maksetaan uusien av-tuotantojen alihankintapalveluita, työllistetään alan osaajia ja tuotetaan verotuloja. Valmiit tuotannot leviävät paitsi Suomeen myös maailmalle tuottaen levitystuottoja ja vahvistaen Suomen maakuvaa. Pienuudestaan huolimatta vuosittaisilla tukivaroilla mahdollistetaan alan kannalta merkittävää taloudellista toimeliaisuutta ja kansainvälisesti verrattuna korkealaatuista taiteellista työtä. Panostus tuottaa todella tehokkaasti ja enemmän kuin siihen sijoitetut varat.

Haluamme korostaa AVEKin roolin erityisyyttä. Pienenä organisaationa AVEK toimii tehokkaasti ja ketterästi, kuuntelee ja kunnioittaa tekijöitä, haistaa uusimmat tuulet ja reagoi nopeasti alan muutoksiin. AVEK on valmis olemaan se ensimmäinen taho, joka luottaa uudenlaiseen ideaan, tekemisen tapaan ja nuoriin tekijöihin ja näin auttaa saamaan myös muiden rahoittajien luottamuksen ja projektin toteutumaan. AVEK jakaa myös ainutlaatuisia demotukia, joilla pilotoidaan kulttuuria, muita aloja ja teknologiaa yhdistäviä tuotekehityshankkeita ja vahvistetaan kulttuuriyrittäjyyttä. AVEKin tuet ovat näin ollen merkittäviä alan kehittymiselle ja uudistumiselle ja niillä on aina tuettu korkealaatuista tuotantoa.

AVEK on tärkeä tukija etenkin dokumenttielokuville ja lisäksi se tukee tekijöitä laajalla skaalalla – lyhytelokuvia, mediataideteoksia, uusia digitaalisia sisältöjä, tapahtumia, koulutusta ja kansainvälistymistä. AVEKin tukien piirissä olevat elokuvien ja mediataiteen tekijät ovat niitä, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvammassa asemassa, kun he toimivat pienemmillä resursseilla ja hauraammalla yritysrakenteella kuin pitkien elokuvien ja tv-sarjojen tekijät, joita Suomen elokuvasäätiö tukee. He ovat myös niitä, jotka ovat olleet koronatukien väliinputoajia, ja joiden työntekoa koronapandemia on haitannut oleellisesti.

Näille tekijöille on elintärkeää, että AVEK ja sen tukivarat säilyvät ennallaan ja tekijöillä on edelleenkin toinen taho Suomen elokuvasäätiön lisäksi, mistä hakea projekteilleen tukea.

Dokumenttikilta on tuonut jo vuosien ajan esille, että dokumenttielokuvan rahoitus on jäänyt pahasti jälkeen muista Pohjoismaista ja tarvitsee kipeästi korotusta kolmanneksella. Dokumenttielokuvien vuosittaisen kokonaisrahoituksen määrä Suomessa ei ole juurikaan kasvanut 10 vuoteen kustannusten ja tekijöiden määrän kasvusta huolimatta. Jatkuvasta taloudellisesta paineesta huolimatta omistautuneet ammattilaiset ovat tehneet korkeatasoisia ja taiteellisesti kunnianhimoisia dokumenttielokuvia, jotka kiertävät esitettävänä ulkomaalaisilla elokuvafestivaaleilla, voittavat palkintoja ja keräävät kymmeniä- tai satojatuhansia katsojia kotimaan televisiossa. Alan rakenne ei kuitenkaan tulisi enää selviytymään vaurioitta siitä, että koronapandemian vuoksi tekijöiden kulut kasvavat, tulot pienentyvät ja sen päälle tukia vielä leikataan merkittävästi.

Alan tukia tulisi toisin sanoen kasvattaa, ei leikata, kun kyseessä on monella mittarilla menestyvä ala, josta Suomi voi olla ylpeä.

Suomalaisella dokumenttielokuvalla on itseisarvo taidemuotona. Dokumenttielokuva on helposti lähestyttävä mutta vahva väline. Taitavasti rakennettu, todellisuudesta kertova elokuva voi vaikuttaa voimakkaasti katsojaan ja tarjota syvälle luotaavia näkymiä yhteiskunnan eri ilmiöihin kasvattaen empatiaa ja itsereflektiokykyä. Elokuvat kuten Eatnameamet – hiljainen taistelumme (saamelaisten asema), Aalto (arkkitehtuurin kulttuurihistoriallinen perintö) tai Kelet (transoikeudet) ovat upeita ja tunteita liikuttavia teoksia, jotka samalla avaavat ovia erilaisiin maailmoihin ja lisäävät paitsi elokuvan, myös elokuvan julkaisuun liittyvän kampanjatyön avulla kokoavaa, taustoittavaa ja tarkkaa ymmärrystä nykyhetkestä ja historiasta. Dokumenttielokuva on osa sivistysvaltiota, sananvapautta ja kollektiivista muistiamme.

Suomalainen dokumenttielokuva on lähtenyt kansainvälisestikin kadehdittuun kukoistukseen jo 90-luvulla. Toivomme teidän olevan samaa mieltä siitä, että ei kannata antaa hienon kehityksen ja pitkäjänteisen työn tyssätä lyhytnäköisiin leikkauspäätöksiin, joilla ei edes tuoteta valtiolle säästöjä.

Vilpittömästi,

Puheenjohtaja Riikka Kämppi
Toiminnanjohtaja Sanna Kultanen
Dokumenttikilta ry
www.dokumenttikilta.fi

Yksityisen kopioinnin hyvitys on luovan työn tekijöille maksettava korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisesti teoksia omaan yksityiseen käyttöönsä. Tämä kopiointi aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä av- ja musiikkialan aineettomien sisältöjen tekijöille. Alun perin hyvitysmaksua kerättiin osana tallennusvälineiden myyntihintaa, mutta vuodesta 2015 alkaen hyvitys on sisällytetty valtion budjettiin. Tätä kollektiivista tekijänoikeuskorvausta on jaettu audiovisuaalisen alan tekijöille AVEKin kautta tukina vuodesta 1987. Korvausta jaetaan myös muiden luovien alojen tekijöille eri toimijoiden kautta.